Kunnanhallitus
Pöytäkirja 10.08.2020/Pykälä 122

Khall 10.08.2020 § 123  

80/02.08.00/2020  

Valmistelija Kunnanjohtaja Jouni Eho, p. 044 767 6674

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on aloittanut keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä. Aloitustilaisuus kuntien kanssa pidettiin 24.6.

Tilaisuudessa keskusteltiin hankeyhtiövalmistelun aloittamisen reunaehdoista Väyläviraston laatiman selvityksen pohjalta. Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junaliikenteen kehittämisestä julkaistiin 28.5.2020.

LVM kartoittaa kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoitukseen.

Hankeyhtiö vastaisi ratahankkeen suunnittelusta

Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin perusteilla olevien Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Kaikkia suuria raideliikenneinvestointeja edistetään talouspoliittinen ministerivaliokunnan 10.9.2019 puoltamien linjausten mukaisesti.

Edellytyksenä aiemmissa neuvotteluissa on ollut, että hankeyhtiöön tulisi omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Edelleen valtion tulisi omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Kuntien tulee ilmoittaa 31.8.2020 mennessä kiinnostuksensa suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Vastausten pyytämisellä on tarkoitus kartoittaa alueen toimijoiden edellytyksiä ja riittävän laajaa sitoutumista hankeyhtiön perustamiseen aikaisempia hankeyhtiöneuvotteluita vastaavilla periaatteilla.

Itäisen rantaradan toimijoiden sitoutuminen hankeyhtiön perustamiseen

Kotkan, Haminan ja Loviisan kaupungit sekä Pyhtään ja Virolahden kunnat yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat edistäneet Itäisen rantaradan toteutumista yhdessä muiden vahvojen toimijoiden kanssa.

Helsingin lentoasema - Porvoo - Loviisa - Kotka/Hamina - Luumäki/Vaalimaa -rata eli itäinen rantarata on valtakunnallinen hanke, jonka kasvavalla alueella sijaitsevat Suomen merkittävimmät liikenteen nykyiset ja tulevaisuuden solmukohdat: Helsingin, Porvoon, Loviisan ja HaminaKotkan satamat, Helsinki-Vantaan lentoasema ja Pyhtään lentokenttä. Satamien kautta kulkee yli puolet Suomen ulkomaankaupan viennistä ja radan vaikutuspiirissä asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista. Alueelta puuttuu rannikon suora ratayhteys pääkaupunkiseutuun ja Itä-Suomeen.

Väyläviraston 28.5. julkaiseman selvityksen mukaan tavaraliikenteen potentiaaliset hyödyt ovat selvästi suuremmat Itäisen rantaradan linjauksessa. Se on selvityksen mukaan nopein yhteys pääkaupunkiseudulta Karjalan radalle ja Pietariin.

Uusien ratojen täytyy edistää nykyverkon parempaa toimivuutta ja vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Itäinen rantarata lisää koko Suomen viennin kilpailukykyä. Alueen vahva teollisuus, viimeaikaiset kattavat investoinnit sekä radan myötä satamiin lisääntyvä tavaraliikenne luovat työpaikkoja. Merkittävät toimijat, kuten Suomen suurin satama HaminaKotka, tarvitsevat kasvaakseen ratayhteyttä. Itäinen rantarata muodostaa satamien ja teollisuuden vyöhykkeen, joka tuottaa kasvua ja lisää Suomen investointipotentiaalia. Henkilöliikenteen matka-ajat nopeutuvat koko Itä-Suomesta. 

Ratayhteys mahdollistaa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajentumisen merenrantavyöhykkeelle. Vetovoimainen vyöhyke houkuttelee osaajia. Rata luo työssäkäyntialueita myös Kotkan ja Haminan sekä Lappeenrannan ja Imatran välille.  Uusi ratalinjaus saa aikaan merkittävän ilmastohyödyn siirtäen autoilijoita joukkoliikenteen pariin ja raskaita kuljetuksia maanteiltä raiteille. Itäinen rantarata luo myös huomattavan lisäarvon Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

LVM:n alustavan arvion perusteella suunnittelukustannukset Porvoo-Kotka-Luumäki -linjauksessa ovat noin 110 miljoonaa euroa, joka jakautuisi 51 % valtiolle, 49 % kunnille ja muille osakkaille. Itäisen rantaradan osalta kunnille ja muille toimijoille kohdistuva alustava rahoitus olisi tästä 54 Milj. euroa. Rahoitus jakautuisi mukana olevien kuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken siten, että kuntien osuus olisi 39 miljoonaa ja yksityisten rahoittajien 15 miljoonaa. Rahoituksen oletetaan jaksottuvan 6-10 vuodelle riippuen suunnitteluajasta.

Itäisen rantaradan toimijat pääomittaisivat hankeyhtiötä alustavan arvion mukaan seuraavilla osuuksilla:

Loviisa 6,0 Milj. euroa

Pyhtää 2,1 Milj. euroa

Kotka 21,4 Milj. euroa

Hamina 8,2 Milj. euroa

Virolahti 1,3 Milj. euroa

Yksityiset rahoittajat 15 Milj. euroa

Elinkeinotoimijat näkevät Itäiselle rantaradalle suurta tarvetta Suomen viennin, työssäkäyntialueiden ja investointipotentiaalin näkökulmasta. Elinkeinotoimijoiden ml. HaminaKotkan sataman kanssa käytyjen keskustelujen perusteella arvioidaan, että yksityisiä rahoittajia Itäisen rantaradan suunnitteluun saadaan mukaan.

Pyhtään kunnan reunaehtona hankeyhtiöön perustamisneuvotteluihin ja pääomittamiseen liittyen on, että hankeyhtiö suunnittelee Itäistä rantarataa (Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Luumäki/Vaalimaa -linjausta).  Itäinen rantarata tulee rakentaa tavara- ja henkilöliikenteen käyttöön soveltuvana sekaliikenneratana, jolloin radasta hyötyvät matkustajat, elinkeinoelämä, teollisuus ja transitoliikenne. Monipuolinen käyttö hyödyntää suuren investoinnin tehokkaasti tuottaen talouskasvua ja työllisyyttä koko Suomelle.

Suomen rataverkkoa on kehitettävä strategisesti kokonaisvaikutukset huomioiden. Päätösten on perustuttava kokonaisvaltaiseen arvioon ratojen laaja-alaisista vaikutuksista: henkilöliikenteen matka-aikojen lisäksi päätöksenteon keskiössä on oltava pitkän aikavälin vaikutukset aluekehitykselle ja työllisyydelle, teollisuuden tavaraliikenteelle ja elinkeinoelämälle, Suomen investointipotentiaalille, huoltovarmuudelle ja ilmastolle. 

Päätösehdotus Hallitus esittää valtuustolle, että Pyhtään kunta ilmaisee kiinnostuksensa ratahankeyhtiön perustamiseen ja suunnittelun pääomittamiseen alustavasti 2,1 Milj. eurolla sillä edellytyksellä, että ratalinjausta suunnitellaan elinkeinoelämää ja henkilöliikennettä palvelevana sekaliikenneratana Helsingistä Porvoon ja Kotkan kautta itään. Rahoitus koskee hankkeen suunnittelua ja sen oletetaan jaksottuvan 6-10 vuodelle riippuen suunnitteluajasta.

Päätös Hyväksyttiin.