Kunnanhallitus
Pöytäkirja 15.08.2022/Pykälä 132

Khall 15.08.2022 § 132  

498/10.03.00.03/2020  

Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p. 046 922 8207

 Pyhtään tekniikkalautakunnan valvontajaostolta haettiin suunnittelutarveratkaisua rakennuspaikan perustamiseksi kiinteistölle RN:o 624-416-1-6. Valvontajaosto päätöksellään 21.4.2021 § 18 jätti myöntämättä suunnittelutarveratkaisun. Samalle kiinteistölle on saman kiinteistönomistajan toimesta haettu suunnittelutarveratkaisua myös vuonna 2015, jolloin kunnan valvontajaosto päätöksellään 16.6.2015 § 53 myönsi suunnittelutarveratkaisun. Rakennuslupaa ei kuitenkaan haettu määräajan kuluessa, joten suunnittelutarveratkaisun katsottiin vanhentuneen.

 Päätöksen 16.6.2015 § 53 yhteydessä tulkittiin, että kyseessä oleva 2,7 ha suuruinen pienehkö tekolampi ei ole tulkittavissa vesistöksi. Kiinteistön olosuhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet, mutta vesistön tulkintaa on katsottu laajennetun, ja näin ollen vesistöksi tulkittaisiin kaikki luonnollisesti syntyneet, pysyvästi vesipintaiset alueet, mukaan luettuna pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat, sorakuoppiin syntyneet lammikot. Tämän tulkinnan mukaan myöskään kiinteistölle 624-416-1-6 ei voi MRL 72 §:n mukaan myöntää suunnittelutarveratkaisua, vaan asia tulee ratkaista kaavoituksen kautta. Asiassa on kuultu esimerkiksi ELY-keskuksen näkemys asiasta.

 Suunnittelutarveratkaisun hakija valitti valvontajaoston 21.4.2021 päätöksestä § 18 Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 14.2.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi tehdyn valituksen, hylkäsi hakijan vaatimuksen hänen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta ja piti voimassa valvontajaoston päätöksen 21.4.2021 § 18. Oikeuden päätöksen perusteluna esitettiin mm. seuraavaa:

 Ottaen huomioon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, jonka mukaan lampi on alueen maaperän ja korkeusmallin perusteella pohjavesivaikutteinen, hallinto-oikeus arvioi, että tekolammella on hydraulinen yhteys alueella sijaitsevaan pohjaveteen ja se on muodostunut ainakin osittain pohjavesilampena. Kysymyksessä on siten maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettu ja vesilain 1 luvun 3 §:n 3 kohdan määritelmän mukainen vesistö.

 Rakennushankkeen sijoittuessa vesistön rantavyöhykkeelle rakentaminen edellyttää joko maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa tai poikkeamista kyseisen lainkohdan sisältämästä rakentamisrajoituksesta. Edellä lausutuin perustein valituksenalaista päätöstä ei ole syytä kumota.

 Suunnittelutarveratkaisua hakenut henkilö on sittemmin lähettänyt kunnalle 6.7.2021 päivätyn kirjelmän, joka on otsikoitu selvityspyynnöksi. Kirjeessä esitetään kunnalle 5 000 euron korvausvaatimus hakijalle asiassa aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi.

 Asiassa keskeinen selvitys kunnan toiminnasta:

 Voidaan todeta, että vuonna 2015 myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja asiassa vallitsevat olosuhteet huomioiden kunnan vuonna 2021 tekemän ratkaisun vaikutukset ovat olleet hakijan kannalta kenties jossain määrin epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttaneet epäilemättä tarpeetonta harmia sekä muita haittoja hakijalle.

 Asiassa ei kuitenkaan voida esimerkiksi hallinto-oikeuden 14.2.2022 tekemä ratkaisu huomioiden katsoa tapahtuneen olennaista virhettä juridisessa tai hallinnollisessa mielessä. Lupaviranomainen on harkinnut esimerkiksi ELY-keskukselta saadun lausunnon sekä muiden selvitysten perusteella asiaa tarkasteltuaan tehnyt vuoden 2021 käsittelyssä ratkaisun, joka eroaa vuonna 2015 tehdystä ratkaisusta. Hakemusten käsittelyt eivät suoraan liity toisiinsa ja ratkaisujen eroavuus on selitettävissä päätöksen perustelujen kautta. Vuoden 2021 ratkaisua on perusteltu selvityksin, joita ei vuonna 2015 ole ollut.

 Lisäksi voidaan todeta, että tilanne, jossa kunta on mahdollisesti muissa tapauksissa vuosien varrella toiminut erilaisten ratkaisujen osalta erilaisten perustelujen valossa eri tavalla tai mahdollisesti jopa virheellisesti, ei tuota kunnalle lupaviranomaisena velvollisuutta tai edes mahdollisuutta toimia tehtyjen selvitysten valossa näiden selvitysten edellyttämän tavan tai voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti. Nyt kyseessä oleva asia on mahdollista ratkaista lain mukaisesti laatimalla alueelle ranta-asemakaava.

 Edellä esitetyin perusteluin ja ennen kaikkea hallinto-oikeuden päätös 14.2.2022 sekä itse asiassa että oikeudenkäyntikuluja koskien huomioiden kunnalla ei ole mahdollisuutta korvata hakijalle asiassa aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi asiassa tehdyt selvitykset ja hylätä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätös Hyväksyttiin.